Ilpo Räsänen

ilpo+rasanen

Kerro omasta tanssiharrastuksestasi?

Tanssiharrastukseni alkoi lavatansseista, jonne eksyin ilman mitään kurssipohjaa jo 70-luvun puolella. Siellä tuli vähitellen opittua perustanssit katselemalla ja kokeilemalla kärsivällisten daamien avustuksella ja myötävaikutuksella.

Helsingin nuorisoseuran kansantanssiryhmässä alkoi kansantanssiharrastus, joka jatkui Polvijärvellä muutettuani takaisin kotikulmille. Kansantanssin parissa tulivat tutuiksi mm. polkka, jenkka, masurkka ja hambo. 90-luvulla aloittelin myös lavatanssikurssit Joensuussa ja täydennyksenä kävin tanssileireillä eri puolilla Suomea. Jossain vaiheessa tuli ”hurahdettua” jenkkitansseihin ja suoritin myös tanssiurheiluliiton jenkkitanssiohjaajan koulutuksen.
Ehkäpä jenkkitanssit ovat edelleen suosikkejani, mutta nautin kaikista muistakin tanssilajeista. Tanssi on minulle ensisijaisesti hauskanpitoa ja yhdessäoloa nauttien musiikista ja liikkeestä, tykkään improvisoida aina kun mahdollista. Tanssitekniikka ei ole minulle itsetarkoitus vaan se on tiettyyn rajaan asti edellytys sille, että tanssi tuntuu hyvälle – kun tekniikka toimii, kuvioita voi oppia hetkessä kymmeniä.

Mikä on koulutuksesi tanssin saralla?

Tanssiurheiluliiton alainen jenkkitanssiohjaajan koulutus. Opettajan pedagoginen pätevyys ja päivätyö ammattikorkeakoulun opettajana varmaankin antavat lisätukea ohjauksellisesta näkökulmasta, vaikka oppiaineeni eivät siellä tanssia mitenkään sivua.

Millainen on ohjauskokemuksesi?

Ohjauskokemusta on kertynyt vuosien myötä välillä aktiivisemmin, välillä vähän harvemmin. Polvijärvellä tuli kokeiltua kansantanssien ohjaamista, Lehmossa ”villissä” harrastajaryhmässä enimmäkseen jenkkitansseja, joitain kursseja Joensuun kansalaisopistossa ja osana isoa ohjaajaporukkaa Jokipadan lavatanssikursseilla.

Tulevaisuuden suunnitelmat?

Seuratanssia harrastan niin kauan, kun se tuntuu hyvältä ja jalka jotenkin nousee.